tiistai 28. toukokuuta 2013

Krokoja


Jou!

Ollaan oltu Cairnsissa nyt lauantaista asti. Lentokentältä kun tepasteltiin ulos niin mukavan lämmin ilma tuli heti vastaan. Viimeinkin aurinkoa!  Mentiin taksilla meidän hostelliin, Cairns Beach Houseen. Ei päästy vielä kuitenkaan sisälle huoneeseen siivouksen takia. Parin tunnin kaupungilla kiertelyn jälkeen päästiin huoneeseen ja todettiin ettei siellä ainakaan mitään ollut siivottu. Sängyissä oli vanhat lakanat mytyssä ja yhdessä sängyssä oli pariskunta peuhailemassa – hyvältä vaikuttaa. Myöhemmin tuli semmonen vaikutelma, että just siinä meidän huoneessa on ehkä asunut jengiä maksamatta mitään. Meillä oli kuuden hengen dormi, jonka läpi pitää kävellä myös kahteen eri huoneeseen. Molemmissa niissä oli pariskunnat. Meitä oli käytännössä yhteensä kymmenen tässä huoneistossa. Ei mua yleensä oo haitannu isommatkaan dormit, mutta se saksalaismuidu joka meidän kämpässä peuhaili, oli kyllä levittynyt joka puolelle. Sen tavaroita oli oikeesti kaikkialla, niin ettei omia mahtunut minnekään. Sitten se raahaasi keittiöstä tuolin vessaan, jotta vois puhua siellä puhelimessa istuen ja niin että laturi ylettää seinään. 

Toinen ärsyttävä juttu tässä hostellissa oli, ettei keittiössä ollut mitään laseja, mukeja eikä kuppeja. Ilmaista kahvia ja teetä sai juoda respassa, mutta sieltä oli kiellettyä tuoda mukeja keitttiöön. Mimmonen keittiö tuo tuommonen on? Ja jos me respaan, niin sitten ois aina pitäny olla avain mukana, kun muuten ei pääse väliovesta sisäpihalle, jonka kautta on kulku huoneisiin. 

Vaihdettiin eilen hostellia. Nyt ollaan yhdessä Koala-hostellissa lähempänä keskustaa. Kaikinpuolin vaikuttaa mukavammalle tämä. Hain tänne jopa töihin, kun he etsivät siivoojaa ihan pilkkapalkalla. 3h/pv, 5pv/vk ja palkka on ilmainen viikko täällä. Yksi yö neti kautta varattaessa on 15$, eli viikko palkka olisi niinsanotusti 105$. Se tekee tuntipalkasta alle kympin. Mut sanoin Markollekin et ois kiva vaan jotain päästä tekemään, kun aika käy pitkäksi. Mut luulen että liian myöhään jätin hakemuksen. 

Käytiin toispäivänä Emman kanssa pikku iltalenkillä. Käveltiin laukkaradalle n.7km. Tehtiin aikasemmin tietsikalla hienoja ilmoituksia, joissa etsitään tallihommia. Laitettiin niihin kuvat ja kaikki. Teippailtiin niitä ilmoituksia vähän joka puolelle, portteihin ja tallien seiniin. Kerkes vaan tulemaan pimeä kun radalle saavuttiin. Oli vähän jopa pelottavaa. Tai mullehan kaikki pimeässä liikkuminen täällä on pelotavaa, mutta kuitenkin. Käveltiin aika pitkälle pääportista ennen kuin löydettiin viisi pientä tallia radan reunalta. Sieltä takaspäin lähtiessä Emma ehdotti että kierrettäis rata ympäri ja oikaistais sitten jonkun puskan läpi tielle. Eikun tuumasta toimeen. Samana päivänä oli kivasti satanu jonkun verran vettä, että ensimmäinen kuja mitä ruvettiin kävelemään kohti rataa oli pelkkää mutavelliä. Se oli sama rata mistä hepat ratsastetaan aamuisin radalle. Just ennen rataa änkeydyttiin aitojen välistä radalla olevan aidan ulkopuolelle, josta jatkettiin matkaa ison ojan vierustaa pitkin. Hirveän kiriminaali olo tuli. Ojan toisella puolella oli metsää. Sieltä välillä kuului räsähdyksiä, mutta eihän täällä Australiassa mitään vaarallisia eläimiä oli. Paitsi käärmeet, hämähäkit ja krokodiilit. Emma on meidän vanha matelija-hämähäkki-expertti kun sillä on kotonakin lemmikkinä tarantella, viisi käärmettä sekä neljä liskoa. (Mitä ihmettä??!!) Jotenkin kuitenkin Emman neuvot jalkojen tömistelystä yms vähän rauhoitti. Mutta yhdessä vaiheessa ojasta kuului jonkun isomman eläimen raahautumista ja tulemista ojan tälle puolelle. Emmaakin taisi vähän alkaa pelottaan kun muistutin sitä krokodiileistä. Kyllä meillä askel reipastui siinä vaiheessa. (Täällä Cairnsissahan ei saa käydä meressä uimassa, koska täällä on krokoja. Rannalla on iso uima-allas, laguuni, jossa jengi käy pulikoimassa. ) Ei sitten uskallettu pimeässä rämpimään minkään pusikon läpi enää, vaan päädyttiin kiertämään koko rata ympäri ja menemään samaa kautta takaisin. Siitä tuli varmaan joku kolme kilsaa. Käveltiin lähimmälle ostarille ostamaan mehua ja sushia (jota ollaan syöty varmaan joka päivä täällä!). Sitten jatkettiin kävelyä muutama kilsa ennen kuin päädyttiin soittamaan taksi hostellille. Käveltiin varmaan yhteensä joku 12km ja meni varmaan joku neljä tuntia. Seikkailu! :) Ois kyllä valosalla pitänyt siellä käydä. Ja aamuyöllä niin vielä parempi.

Seuraavana päivänä ostettiin lenkkarit. Mentiin sitten iltapäivä lenkille Markon ja Emman kanssa tohon rantakadulle. Nyt mulla on reidet tosi kipeänä, aivan maitohapoilla. 

Rahat on edelleen loppu, oon koittanu töitä etsiä. Onhan se kiva olla täällä paratiisissa, mutta ei voi oikein mitään tehdä… Täällä olis Great Barrier Reeffit ja kaikki. Eilen laitoin työhakemuksen n.100 km päähän ratsastusvaellusten vetäjäksi. Se ois ihan huippua! Mut luulen ette mihkään tollasiin pääse ja muutenkin noloa sitten kun pitäis heti kohta jo lopettaa kun olen menossa Suomeen…. Katsotaan miten käy vai rupeeko visa vinkumaan…. 

Lisäilen kuva myöhemmin! Nyt tämä maitohappo-Minna lähtee aamupalalle :)

perjantai 24. toukokuuta 2013

Surfers Paradise

 
Kolmatta päivää täällä. Eilen oli ihana keli. Arska paisto pilvettömältä taivaalta ja kerranki tarkeni olla toppi päällä. En muistanu ollenkaan et yks Aino, joka oli Ascotissakin töissä muutti aikasemmin tänne Gold Coastille töihin. Aino pisti mulle viestiä eilen aamulla. Sillä sattu just oleen vapaapäivä niin hengattiin kokopäivä hänen kanssaan. Käveltiin rantaa pitkin muutama kilsa ja vaihdeltiin kuulumisia. Meidän reissukin kuulostaa paljon mielenkiintosemmalle näin jälkikäteen kerrottuna! :D 

 
Käytiin syömässä sushia liukuhihnalta, otettiin take away-kahvit ja kuunneltiin hetki blues-festareita. Käveltiin rantakatua pitkin takasin keskustaan ja sieltä hostellille. Rantakadulla oli vaikka minkälaista rullalautailijaa ja lenkkeilijää. Täällä kyllä riittää silmänruokaa, selvästi jengi panostaa enemmän täällä ulkonäköön.. Niin paljon bikinikelejä. Vähän toista kun Suomessa. :D






Tänään täällä sataa vettä. Ja vissiin sataa kokopäivän Pertti Poudan mukaan. Varaillaan Cairnsista hostelli muutamaks ekaks päiväks. Sinne lähtään huomenna. Kiva kyllä nyt mennä pidemmäks aikaa johonkin mestaan. Toivottavasti löytyis jotain duunia!

Tää on muuten aika siisti hostelli missä ollaan nyt. Sleeping Inn Hostel. Meillä on ihan oma huoneisto! Eli huone, jossa kaks kerrossänkyä, keittiö, vessa&suihku sekä olkkari! Aika luksusta. 22$/yö eli tosi edullinen täällä. Cairnsissa on näköjään vieläkin halvempaa. Jes. :)

Emma, Marko ja Hude on kipeinä :(

maanantai 20. toukokuuta 2013

Auckland

Ei uskaltanut Marko hypätä benjiä. Käytiin kaupungilla kiertelemässä. Illalla käytiin pelailemassa horror minigolffia. :P

Tänä aamuna siivottiin meidän auto ja Marko palautti sen Wicked camperssille. Nyt ollaan kenttää lähellä yllättävän hienossa hostellissa, jossa on rajaton netti koko päiväksi! Hirveä datailu päällä :) Ja Suomessa kello tietenkin neljä aamuyöllä niin ei voi kenenkään kans skypetelläkään.

Huomenna lennetään Gold Coastille, jossa ollaan kolme-neljä päivää ja lennetään sitten ylemmäs lämpimään Cairnssiin. Ostettiin myös lennot Suomeen Bangkokista. Oli tosi halvat lennot, alle 300€! :) Nyt ollaan kateltu lentoja Bangkokiin ja halvimmaks tulis lentää joko Perthin kautta tai Japanin kautta. Rupes vähän kiinnostaan tuo Japani, kun mun Jonne-serkku olis siellä vaihdossakin :) Saas nähä. Rahat on loppu. Mun  pitäs saada kyllä muutama tonni veronpalautuksia Ausseista joskus kesäkuussa. Sitä odotellessa...

Terkkuja Suomeen. Nähdään heinäkuussa! :)






sunnuntai 19. toukokuuta 2013

The Middle-Earth

 
Vesisade on kiusannu kokoajan täällä pohjoissaarella.
Eilen oltiin Matamatassa. Kaupunki on kuuluisa siitä, että siellä on kuvattu suurinosa Taru Sormusten Herrasta-leffoista. Meidän oli sitten Emman kanssa aivan PAKKO mennä retkelle Middle Earthiin, Kontuun. Eikä kyllä yhään kaduta vaikka mentiin, vaikka maksoikin 75$. 

Ajettiin bussilla keskustasta joku kymmenen kilometriä kahvilalle, josta hypättiin toiseen bussiin ja pian oltiinkin kuvauspaikalla. Hassu pieni kukkula-kylä, jossa pieniä hobittitaloja oli 37kpl. Toiset oli isompia kuin toiset. Muutamasta ovesta pääsi oikeasti sisälle, muttei siellä ollut kuin pieni kolo. Kaikki hobittitaloissa sisällä tehdyt kohtaukset oli kuulemma kuvattu Wellingtonin studiolla. 

Ennen kuvausten alkua Matamatan-koululla oli ollut koe-esiintyminen, jonka kriteerinä oli maksimipituus 160cm. Vanhin osallistuja oli ollu lähes 80-vuotias. Lapsia oli kuulemma puettu viittoihin sekä partoihin, jonka jälkeen heidät oli laitettu kävelemään pienien hobitti talojen  pihoille yms. Kätevää :) 

J.R.R.Tollkien, joka on kirjoittanut TSH-kirjat oli kirjoittanut Bilbon(yksi päähenkilöistä) hobittitalon katon päälle ison tammen. Ohjaaja Peter Jackson löysin Bilbon talolle täydellisen paikan kukkulalta, josta näkyy koko kylä. Ainoa mutta oli että kukkulan päällä kasvoi iso mänty, ei tammi. Jackson palkkasi ihmisiä nyppimään neulasia, jotta tilalle olisi voitu liimata tammenlehtiä. Kolmen viikon nyppimisen jälkeen lehtiä oli vieläkin jäljellä ja Jackson päätti tilata tekotammen Japanista.  Tammi maksoi miljoonadollaria! 

Jackson osti myös oman olutpanimon, jossa tehtiin yhden prosentin vahvuista hobitti-olutta. Hobitit juovat paljon olutta näissä leffoissa. :) Sitä myydään täällä Uudessa-Seelannissa. 

Kuultiin kaikenlaisia muitain hauskoja pieniä yksityiskohtia, oli kyllä tosi mielenkiintoinen retki tämä.
Nyt äkkiä kaikki katsomaan Taru sormusten herrasta, jossette vielä ole nähneet! Tai uudet Hobitti-elokuvat ;) (Iskä mulla on nuo TSH-leffat mun huoneessa laatikossa, jos haluutte nähdä ;) )









 
Ainiin oltiin siellä Napierissa Erkan kotona yötä. Oli ihan jees muuten, mut ei Erika oikein meidän kanssa hengaillu. Onneks sillä oli mukavat vanhemmat! Ooteltiin Erikaa aluks joku puoli tuntia ennen kuin se tuli. Sitte se lähti kolmeks tunniks värjään tukkaa. Tuli ehkä tunniks meidän kaa hengaileen sen jälkeen ja lähti sitte Benille yöks. Ben ei vaivautunu tulemaan edes moikkaamaan. Edes seuraavana päivänä vaiks sillä oli vapaata. Erika ja sen isä näytti aamulla meille näköalapaikkoja ja vastaavaa. Ekaks vaan ootettiin pari tuntia kun Erika kävi jossain pankissa. Appreciated!


 
Toissapäivänä käytiin kävelemässä tuliperäisellä-alueella, jossa mudalta haiseva savu nousi joka puolelta ylös.Käytiin myös katselemassa mutalammikoita, jotka kuplivat. Näytti juuri samalle, missä Shrek käy pesulla ;)


 
Eilen aamulla käytiin katsomassa purkautuvaa Geysiriä. Sekin hupi maksoi 16$. Pieni kämänen tötterö, josta pitäisi tasan 10.15 purskahtaa kiehuvaa vettä. Ajattelin, että kummallista että joka päivä samaan aikaan purskahtaa. Mutta juuri sitä ennen tuli maori(paikallisasukas) pitämään pienen esitelmän geysireistä ja kertoi tarinan, jossa naiset olivat tulleet lämpimään veteen pesemään pyykkejä. Yksi nainen oli vahingossa tiputtanut saippuan geysirin reikään ja hetken päästä vettä lensi reiästä ja korkealle. Näin he olivat oppineet, että saippua rikkoo pintajännityksen tms ja sillä saa geysirin purkautumaan juuri silloin kun haluaa. Geysir purkautuisi itsestäänkin kerran päivässä, mutta saippuoita heittämällä saadaan purkautunen säännölliseksi. Kyllä se ampui vettä johonkin 20 metrin korkeudelle. 



Nyt ollaan Aucklandissa hostellissa. Kivan näkönen kaupunki, mutta vesisade vaan jatkuu. Huomenna Marko varmaan hyppää benji-hypyn sky towerista! :o Jänskättää sen puolesta!