perjantai 11. tammikuuta 2013

Daisy don't go Crazy


Oon tässä miettiny että kyllä tää työ on aika vaarallista. Nää hepathan on ihan sekopäitä kaikki. Paitsi Chicko <3 Kyllä vähän välillä aina jänskättää, kun niitä tuolla taluttelee. Mutta täällä se on ihan arkipäivää, jos hepot hyppii pystyyn tms. Aamulla kun vie hepoja radalle, harva se päivä vastaan tulee loikkiva täysverinen ja taluttaja. Mutta hevonen on kuitenkin hallinnassa. Vaikka polle kuinka hyppis, taluttaja hymyilee, katsoo silmiin ja kysyy ”How ya doin’?” En vieläkään oo ihan varma tarviiko siihen vastata ”good, thanks” vai vaan ”Morning”. Oon tehny molempia. 

Yks aamu ihmettelin kun meidän Daisy-typykkä oli niin ihanan rauhallinen kun talutin sen radalle ja takaisin. Kehuin vielä Johnillekin(mun pomolle), että kyllä käveli nätisti. Sitten John kertoi antaneensa hepalle rauhottavaa aikaisemmin. Siinä selitys… ”Lets dope them up!”

Daisy ei mun mielestä oo oikein ollu kisoissa aikasemmin, mutta viime keskiviikkona se sitten pääsi oikeisiin kisoihin Banjon kanssa. Daisy pärjäsi yllättävän hyvin ja laukkasi kakkoseksi. Banjo jäi vikaksi :P Mutta kuitenkin, noiden kisojen jälkeen Daisy on vielä enemmän pimahtanut päästään. Tallissa oikein mukava käsitellä, mutta iltapäivisin kun mennään talutuslenkille.. Huh Huh. Eilen mentiin laukkaradan reunalle asti ja siellä sitte oli takaradalla joku ratsukko laukkailemassa niin neiti 170cm ja risat alko hyppimään pystyyn ja kauhomaan etujaloilla.. Kotiinpäin sitten ravissa. Koko matka. Plus muutaman kerran koivet kohti taivasta. Ja mulla soi vaan päässä biisi ”Feel like letting go…” 

Enoo nähny vapaana juoksevan hevosen ku yhen kerran laukkaradalla. Siellä seki käy kuulemma joka aamu. Välillä monta kertaakin. Olin just taluttamassa yhtä hevosta portista sisälle kun kaiuttimista alkoi kuulumaan hälytysääni ja tuli kuulutus että hevonen vapaana. Salamannopeasti kaikki ketkä hepoja talutteli rata-alueella hävisivät pilttuisiin. Niin tein itsekin. Ja sitten hepo laukkas ohitse ja joku sen nappas kiinni. Hurjaa meininkiä. Päivittäin kuulemma noille ratsastajillekin, track-work ridereille sattuu kans onnettomuuksia. Ja kisoissa kanssa. Me kun oltiin kattomassa Perth Cuppia niin yksi hevonen kuoli ratsastajan alle! Ennen kisoja, kun olivat laukkaamassa barriereille. Eli siihen lähtötelineeseen… Ois aika hirveetä jos noin kävis hepalle ketä ratsastaa!

Meille kans eilen kävi vähän accidentin tapaista, kun mentiin taas uittamaan hevosia. Meitä oli tällä kertaa iso kööri, nimittäin seitsemän ratsastajaa ja valmentaja Gavin. Pakattiin kuorma-auto täyteen hepoja ja hurautettiin taas puoli tuntia rannalle. Tästä alkaa muodostumaan harrastus mulle kun mentiin jo kolmatta kertaa :) Ratsastin taas Kieralla, kellä menin ekallakin kerralla. Tällä kertaa yritin uittaa hevosta ihan oikeesti, otin Samista mallia. Eli hevonen vietiin syvälle veteen niin että se alkoi uimaan ja ite mentiin sen hevosen pään eteen. Niin että jalat pidetään kaulan molemmilla puolilla! Roikutaan käsillä riimuista ja ohjaillaan sitten ohjista. Oli tosi pelottavaa! Mutta eiköhän se siitä. Ens viikolla menee varmaan jo paljon paremmin :) Nyt en uskaltanu kauaa tehdä. Niinja sitten meillä on vaan flipflopit jalassa kun rannalle mennään, mikä on aika riskialtista sekin… Nyt yks polle tallas vedessä mun pikkuvarpaan päälle, tai jotenkin se jalkaa kolahti. ONNEKS ei käyny mitään. Ei varmaan koko painolla astunu. 





Emma ja mie!



 
Sitten hevosia takaisin lastatessa nuori Tom Tom vihotteli, pomppi, hyppi ja kauhoi etusillaan.. Ite en auttanu lastauksessa kun pidin kahta muuta hevosta kiinni, mutta siinä sählätessää Tom sitte potkaisi traineri Gavinia käsivarteen. Ei onneks pahemmin käyny. Niiku vaiks päähän osunu. Mutta kyllä täällä kokoajan jollekin jotain sattuu.. Pitää olla tarkkana!


Amelia ja Tom Tom. Tässä vaiheessa vielä hymy herkässä..

Meillä on täällä kotona vähän asiat muuttuneet. Mike heitti Elinin pois meiltä, koska niillä oli kaikenlaisia erimielisyyksiä. Ei kai tykännyt, kun meidän ruotsi-tyttö otti aina 20min suihkuja ja jätti monesti ulko-oven auki. Täällä on muuten tosi paljon varkaita. Noi aboriginaalit varsinkin on sellasia et tekee kaikenlaista hämäräbisnestä. Vähänku meillä mustalaiset.. Yks aamu kun menin tallille puol viideltä, siinä meidän pihalla oli yks aboriginaali kaivelemassa yhtä autoa. En huomannu siinä mitään erikoista, mutta tajusin sitten iltapäivällä kun mulle kerrottiin että kaikkii pihalla oleviin autoihin oli murtauduttu. Pelottavaa!



Eilen illalla meille muutti uusia asukkaita. Miken siskon tyttö ja sen poikaystävä Uudesta-Seelannista. Ne tuli tänne ettiin töitä. On oikein mukavia. 20-vuotiaita. Mervillä on myös tänään synttärit niin juhlittiin niitä samalla. Mervi täyttää 34v. Tilattiin sille suklainen juustokakku yhdeltä suomalaiselta Noralta, joka on ammatiltaan leipuri. AI ETTÄ, kun oli hyvää! :) Illalla me sitten järjestettiin BBQ eli ”barbie” niinku täällä sanotaan. 




Hude grillausvuorossa :)


Täällä on joka sanasta tehty lyhennös muuten. 

Christmas = Chrissie
Sunglasses = Sunnies
Floating west = Floatie

Ihanaa tää aussikieli :) Ja aina kysellään kuulumisia. Tuntemattomat kyselee. Ja kauppaan kun menee tiskille maksamaan, niin myyjätär sanoo aina ”Hello Love” tai ”Good Morning Darling”. Kyllä tulee leveä hymy naamalle kun joku sanoo jotain noin ihanaa :)

Nyt aamu-unille tai päiväunille. Sitten laukkakisoihin tuohon parinsadan metrin päähän ja veikkaaman Chicko voittoon! :) Viikonloppuvapaa alkoi nyt!